1 kommentti

Miltä nyt tuntuu, Nokia-suomalainen?


Missä olit kun Nokia myytiin ulkomaille?  Uutinen Nokian matkapuhelinyksikön myynnistä Microsoftille täytti hetkeksi perinteisen uutismedian ja sosiaalisen median. Onko tässä uusi kansallinen surupäivä, jota muistellaan vielä pitkään? Vai uuden alku? Kenties jopa tervetullut irtiotto Nokian savijaloille nojaavasta yhtenäisestä kansakunnasta?

Poliitikkojen kommenteissa tapahtumaa kuvattiin jopa kansalliseksi tragediaksi ”Nokiaan liittyy tunteita. Jokainen suomalainen on kokenut omistavansa Nokiaa”, hehkuttti pääministeri Katainen. Vaikka Nokian taloudellinen merkitys on jo ehtinyt hiipua melko pieneksi, kansallisen retoriikan käyttövoimaksi se vielä kelpaa. Poliitikon perustaitoihin kuuluu kansallistunteen herättely.

Helsingin Sanomat tarjosi lukijoilleen nelikentän, jonne jokainen sai sijoittaa oman tunnereaktionsa. Vaihtoehtoina olivat ”järkyttynyt” ja ”välinpitämätön” sekä ”huono asia” ja ”uuden alku”. Taustaksi lehti tarjosi analyysin, joka oli otsikoitu ”Hinta Nokiasta oli hyvä, mutta ensin on surtava” (Hinnasta tosin muutamat analyytikot  toisaalla olivat päinvastaista mieltä)

Vaikka HS:n tunnekysely oli vain yksi monien Nokia-juttujen joukossa, se havainnollistaa hyvin erästä journalismin muutosta. Tavallisten kansalaisten tunnereaktioista on tullut yhä useammin journalismin raaka-ainetta. Kriiseistä ja onnettomuuksista raportoiva journalismi on ottanut tehtäväkseen työstää ihmisten tunteita ja koota niitä yhteen vaikkapa kollektiiviseksi suruksi.  Ja kynnys kollektiivisen surun määrittelyyn on käynyt entistä matalammaksi. Suremista riittää.

Vastikään Tampereen yliopistossa väitellyt Kari Koljonen tiivistää journalismin muutoksia osuvasti kirjassaan Kriisi journalismissa. Siinä hän tutkii journalismin tapaa raportoida kriiseistä ja onnettomuuksista viimeisten sadan vuoden aikana. Koljosen mukaan kriisijournalismin volyymi on moninkertaistunut ja samalla ”journalismin kyky ja halu vuolla onnettomuuksista irti yhä enemmän, merkityksiä, yksityiskohtia, seurauksia ja kytkentöjä on selvästi kasvanut”. Koljosen mukaan teknis-rationaalisten onnettomuusselitysten rinnalle on nostettu tunteet ja niiden työstäminen. ”Suru tehdään julkiseksi ja samalla koko yhteisö vedetään surijoiden joukkoon.”

Sanomalehdille kollektiivisen surun seremoniamestarin rooli on yksi yritys pitää kiinni katoavista lukijoista. Mutta kyse on tietysti myös paljon laajemmasta ilmiöstä. Sosiologit selittävät tunteiden uutta renessanssia yksilöllistymisellä sekä perinteisten yhteisöjen ja yhteiskuntien sosiaalisten sidosten rapautumisella. Modernin ajan myötä yksityisen alueelle sysätyt tunteet pulpahtavat nyt julkisuuteen joskus kovalla voimalla.

Jotkut pitävät kehitystä myönteisenä: tunne ja järki kuuluvat yhteen eikä niitä pidä keinotekoisesti erottaa. Hyvä journalistinen teksti on parhaimmillaan sekä analyyttinen että koskettava. Kriitikkojen mielestä olemme uponneet terapiakulttuurin suohon, jonka reunalta kaikenlaiset puoskarit huutavat pelastusta kaipaavien perään. Laajojen yleisöjen perään haikaileva journalismi rakentaa tyypillisesti ”koko kansan surua”, vaikka tapahtumat koskettavat erilaisissa kulttuureissa eläviä ihmisiä monin eri tavoin.

Tunteet eivät ole hyvä taikka paha asia, myöskään journalismissa. Vaikea laji se näyttää kuitenkin olevan. En osannut sijoittaa Nokia-tuntojani HS:n tarjoamalle nelikentälle. Mielenkiintoista nähdä, millaista tunnekarttaa HS tuottaa.

(EV)

Mainokset

One comment on “Miltä nyt tuntuu, Nokia-suomalainen?

  1. Tyypillinen esimerkki siitä, miten sinänsä hyvä muutos tai kehitys menee överin kautta. Tai ehkäpä vain tuntuu uutuudesta johtuen sellaiselta? Tosin näissä tunne-painotuksissa nostetaan ensin esiin se tunne, joka sitten ajetaan alas järkipuheella. Mitähän Derrida tuosta sanoisi?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: