1 kommentti

Television hankalat miehet


Jos haluat lukea yhden kirjan television lähihistoriasta, hyvä valinta on Brett Martinin Difficult men (Penguin Books 2014). Se on mainio kuvaus (amerikkalaisen) television 2000-luvun alun kultakaudesta ja sen tekijöistä. Siinä ääneen pääsevät mm. David Chase, Alan Ball, David Simon, Matthew Weiner ja Vince Gilligan. He loivat palkitut sarjat Sopranos, Mullan alla, Wire, Mad Men ja Breaking Bad. Nuo sarjat piirsivät armotonta kuvaa amerikkalaisesta yhteiskunnasta ja toivat esiin uudenlaisia antisankareita, joita ei ollut aiemmin nähty tv-sarjoissa.

Martin kuvaa 2000-luvun alkua television kolmanneksi kultakaudeksi, ensimmäinen oli television varhaisvuosina 1950-luvulla ja toinen 1980-luvulla. Samaa ovat sanoneet monet muutkin. Jopa filmihullu Peter von Bagh sanoi muutama vuosi sitten, että “tv-sarjat on varastaneet kertovan elokuvan ykköspaikan. Ne on niin paljon parempia. The Wire tai Sopranos, ne pyyhkäisee sivuun sen mitä elokuvassa tehdään samaan aikaan.”[i]

Ironista koko hommassa on se, että muutamat kultakauden tekijät, varsinkin David Chase ja Alan Ball, ajautuvat television pariin puoliväkisin: he olisivat mieluummin käsikirjoittaneet elokuvia. Chase ihaili 60-luvun eurooppalaisia uuden aallon ja amerikkalaisia 70-luvun elokuvantekijöitä. Hän vähätteli televisiota vielä Sopranosin tuoman menestyksen jälkeenkin ja sanoi, että olisi mieluummin tehnyt elokuvia. Yhteiskuntakriitikkona tunnettu David Simon puolestaan jatkoi televisiossa sitä balzacilaista projektiaan, jonka oli aloittanut toimittajana.

Vaikka Chase ja Ball työstävät Sopranosissa ja Mullan alla- sarjassa vahvasti omia kokemuksiaan ja traumojaan, ne eivät olleet alun perin heidän omia ideoitaan tv-sarjoiksi. Ideat tulivat tv-pomoilta. Martin osoittaa kiinnostavasti, miten tv-sarjat kehittyvät ryhmätyönä.

Kirjan nimi viittaa sekä palkittujen tv-sarjojen käsikirjoittajiin sekä heidän luomiinsa päähenkilöihin. Monissa liemissä keitetyt kirjoittajat työstivät sarjoihin omia traumojaan ja nostivat päähenkilöiksi sellaiset antisankarit kuin Tony Sopranon, Wiren Jimmy McNultyn, Mad Menin Don Draperin tai Breaking Badin Walt Whiten, jollaisia amerikkalaisissa tv-sarjoissa ei juuri oltu aiemmin nähty. Martinin sanoin ”onnettomia, moraalisesti arveluttavia, monimutkaisia ja syvästi inhimillisiä”. Sopranosin psykologinen tai Wiren sosiologinen analyysi avaa ikkunan amerikkalaisen yhteiskunnan murrokseen vuosituhannen vaihteessa.

Martinin elävästi ja hauskasti kirjoitettu kirja tuo esiin senkin, että monet käsikirjoittajista olivat show runnereina ajoittain melkoisen paskamaisia diktaattoreja, mutta silti monella tapaa sympaattisia kuten heidän luomansa päähenkilötkin. Varsinkin Chase kunnostautui demoniensa riivaamana diktaattorina, jota työtoverit joutuivat pelkäämään. Simon puolestaan piti näyttelijöitään alituisessa pelossa ja kertoi vasta päivää ennen, että ”nyt sinä kuolet”. Idris Elba, Wiren huumekauppias Stringer Bell, ei ollut myöskään mielissään tavasta, jolla hän sai kuulla kuolevansa. Elballe oli liikaa, että ampumisen jälkeen Omar kusee hänen roolihahmonsa päälle. Simon ja toinen käsikirjoittaja George Pelecanos joutuivat taivuttelemaan Elbaa jonkin aikaa, ennen kuin hän suostui kuvauksiin.

Martin kertoo myös uskottavan selityksen sille, miksi Wiren viimeinen tuotantokausi jäi muita vaisummaksi. Käsikirjoittaja Simon halusi siinä kertoa kaiken sanomalehdistön rappiosta, minkä hän entisenä toimittajana tunsi erityisen hyvin. Aiemmin hänen aisaparinaan sarjaa käsikirjoitti entinen poliisi Ed Burns ja he sparrasivat toistensa heikkouksia. Burns kutienkin lähti kuitenkin muihin töihin, eikä juuri osallistunut Wiren viimeiselle kaudelle. Peilin puuttuessa Simon ei nähnyt heikkouksiaan, vaan viimeiselle kaudella saarnasi hiukan liikaa sen sijaan, että olisi kehitellyt draamaa. Tämä ei toki himmentänyt loistavaa sarjaa, joka avasi amerikkalaisen yhteiskunnan nurkkia balzacilaisella tarkkuudella.

Vaikka Martinin kirja kuvaa 2000-luvun alun televisiota läheltä, tekijöiden näkökulmasta, hän avaa myös joitakin näkymiä siihen, miksi televisio nousi uuteen kukoistukseen juuri 2000-luvun taitteessa. 1980-luvulla alkanut ja vuosituhannen vaihteessa voimistunut tv-yleisöjen fragmentoituminen avasi tilaisuuden uudenlaisille, kokeileville sarjoille, jotka eivät yrittäneet miellyttää kaikkia. Martinin mukaan aiemmin yksi suuri este uudistuksille, olivat mainostajat, joka närkästyivät herkästi, jos ohjelmat eivät tarjonneet heidän tuotteilleen sopivaa ympäristöä. HBO:n kaltaisilla, ilman mainoksia toimivilla kaapelikanavilla ei tätä ongelmaa ollut. 70-luvulla perustettu ja alunperin enemmän elokuviin keskittynyt HBO loi nahkansa 90-luvulla. Se otti riskejä, satsasi käsikirjoittajiin ja antoi heille vapauden kehittää visioitaan. Hieman myöhemmin saman tekivät FX ja AMC. (2010-luvulla samaa kunnianhimoista linjaa ja tv:n mullistusta ovat jatkaneet Netflix ja Amazon.

Samaan aikaan myös television katsomisen tapa mullistui dvd:n ja myöhemmin suoratoiston ansiosta: nyt saattoi katsoa suosikkisarjan kokonaisen tuotantokauden vaikka putkeen. Martinin keskeinen teesi on, että sarjamuotoinen tv-draama kehittyi 2000-luvun alussa omaksi taidemuodoksi romaanin tai elokuvan tapaan, vieläpä hallitsevaksi taidemuodoksi.

Kuten kirjan nimikin osoittaa, Martinin kirja kertoo lähes pelkästään miehistä. Jonkun muun vuoro on sitten kirjoittaa naisista ja vaikkapa sarjoista Girls, Scandal, Orange is the new black, Transparent, Getting On ja Doll & Em.

Esa Väliverronen

@exumusic

[i] Lisää television lähihistoriasta kertoo J.P. Pulkkisen hieno sarja Television tiiliskivet. http://areena.yle.fi/radio/1255910

Mainokset

One comment on “Television hankalat miehet

  1. […] ryhmätyön dynamiikkaa kuvaa hienosti Brett Martin kirjassaan Difficult Men (Penguin Books 2014). Hankalat miehet on tekijöiden haastatteluihin perustuva kuvaus amerikkalaisen television 2000-luvun alun […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: