Jätä kommentti

Voiko tutkimuksen vaikuttavuutta mitata?


Enää ei riitä, että tutkimus on korkeatasoista ja sitä siteerataan paljon. Tutkimuksen on oltava vaikuttavaa muuallakin kuin akateemisen yhteisön sisällä. Tutkimuksen arvioinnin luvatussa maassa Britanniassa tehtiin äsken historiaa kun vaikuttavuus otettiin osaksi yliopistojen tutkimuksen arviointia.

Arvioinnit ovat herättäneet paljon porua Britanniassa ja tällä kertaa sitä syntyi ehkä tavallistakin enemmän. 20 prosenttia yliopistojen rahoituksesta jaettiin sillä perusteella, miten tutkimuksen tulokset vaikuttavat yhteiskunnassa. Osa yliopistoista ja yksiköistä ei ottanut vaikuttavuuden arviointia kovin vakavasti ja sai tuntea sen nahoissaan kun arvioinnin tulokset muutettiin rahaksi. Lontoon University College nousi kakkoseksi Oxfordin jälkeen, ohi Cambridgen. Monet pohjoisen yliopiston menettivät ja vastaavasti useat Lontoon yliopistot voittivat.

Harva enää nykyään kiistää, etteikö tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus olisi tärkeää siinä missä tutkimuksen ja opetuksen laatukin. Suomessakin vaikuttavuudesta, vuorovaikutuksesta, tiedeviestinnästä ja sen palkitsemisesta puhutaan yhä enemmän. Siitä, miten vaikuttavuutta tai ”kolmatta tehtävää” pitäisi arvioida, jakaa jo enemmän mielipiteitä. Ja voiko sitä mitenkään järkevästi mitata määrällisin kriteerein?

Britannian tiedearvioinnissa (REF 2014) vaikuttavuus määriteltiin periaatteessa laveasti: se tarkoitti vaikutusta ”talouteen, yhteiskuntaan, kulttuuriin, poliittisen päätöksentekoon ja julkisiin palveluihin, terveyteen, ympäristöön tai elämän laatuun yliopiston ulkopuolella”.

Koska ilmiö on niin laaja ja moninainen, siihen on vaikea, kenties mahdotonta kehittää toimivia määrällisiä mittareita. Niinpä Britanniassa arviointi tehtiin tapaustutkimusten pohjalta. Yliopistot ja yksiköt raportoivat omista saavutuksistaan, jotka ne tulkitsivat tutkimuksen vaikuttavuudeksi. Jotkut olivat haalineet avuksi konsultteja tai palkanneet ”vaikuttavuusmanagerin” henkilökuntaansa.

Useimmiten raporteissa mainittiin poliittinen päätöksenteko, teknologian kaupallistaminen ja media. Viimeksi mainittu oli sikäli kiinnostava, että arvioinnin ohjeissa pelkkä medianäkyvyys oli rajattu vaikuttavuuden ulkopuolelle. Parhaiten pärjäsivät lääketiede ja terveyden tutkimus, joille yhteiskunnallisten hyötyjen osoittaminen ei ole kovin vaikeaa. Sen sijaan filosofeille ja ylipäätään humanisteille tuotti vaikeuksia osoittaa yhteiskunnallisia hyötyjään muuten kuin median avulla. Yhteiskuntatieteilijöille sentään löytyi kontakteja politiikkaan. Lähemmäs 7000 raporttia vaikuttavuudesta on koottu julkiseen tietokantaan.

Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ilman muuta tärkeää. Tutkimustieto on saatava leviämään ja tutkijat haastettava tuomaan oma asiantuntemuksensa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sosiaalinen media tarjoaa tähän hyviä mahdollisuuksia. Yksisuuntainen tiedotus ja valistus ei riitä, vaan tarvitaan vuoropuhelua.

Onko massiivinen raportointi ja arviointi sitten paras tapa kannustaa tutkijoita tähän? Luultavasti ei. Ehkä porkkanat ja kannustus hyvien käytäntöjen kehittämiseen toimisivat paremmin. Britannian kokemukset osoittavat, että taloudelliset hyödyt, teknologian kehittäminen ja kytkennät poliittiseen päätöksentekoon on helpompi osoittaa kuin muut tutkimuksen tuottamat vaikutukset, jotka ovat vähintään yhtä tärkeitä.

Brittiläinen tieteentutkija Jack Stilgoe huomauttaa Guardianin blogissaan, että ”huippujen” palkitsemiseen tähtäävä arviointi on usein kapea-alaista ja katsoo enemmänkin menneeseen kuin tulevaan. Se ei huomioi kunnolla tieteenalojen eroja ja kaventaa tutkimuksen monimuotoisuutta. Tätä moninaisuutta pitäisi ymmärtää ja tukea myös vaikuttavuuden arvioinnissa.

Esa Väliverronen

@exumusic

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: