Jätä kommentti

Hyvä, paha ja Niinistö


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tahtoo uudenvuodenpuheessaan lisätä kansalaisten osallisuutta ja osallistumista. Samalla hän kuitenkin käyttää ilmaisuja, jotka voivat edesauttaa pois sulkemista ja jopa syrjintää. Keskeisin niistä on hyvä–paha –vastakkainasettelu, joka ponnahtaa esiin monessa kohdassa:

”Pahaa on toki vastustettava hyvällä. Mutta pahalle on pantava rajoja. Tarvitaan myös lujuutta ja päättäväisyyttä.”

”Terrorismi on yhteinen vihollinen kaikkialla ja kaikille. Tätä pahaa torjumaan avainasemassa ovat tehokas tiedonhankinta ja -vaihto sekä joustava toiminta eri maiden viranomaisten kesken.”

Tasavallan presidentin kabinetissa tiedetään, että hyvä–paha -puhetavalla on menneisyys. Lähihistorian kannalta merkittävin tapahtuma on syyskuun 2001 terrori-iskut. Välittömästi niiden jälkeen presidentti George W. Bushin esikunta kehitti idean ”pahan akselista”, jonka muodostivat terrorismia tukeneet valtiot, kuten esimerkiksi Irak ja Iran. Bush ei väsynyt alleviivaamaan sitä, kuinka kysymyksessä on ”taistelu Hyvän ja Pahan kesken”. Myös Barak Obaman kaudella erottelu on säilynyt maan ulkopolitiikan sanastossa, mutta saanut tietenkin uusia sävyjä.

Lähes huomaamattomalla retorisella ranneliikkeellä tasavallan presidentti siis liitti Suomen Yhdysvaltain kansainvälispoliittiseen puhetapaan. Olemme hyvän puolella ja paha on jossain muualla. Niinistön mukaan mekin joudumme mahdollisesti rajoittamaan kansalaisten vapauksia: ”Todella vaikeita kysymyksiä on kuitenkin nyt edessä; miten suhtautua tilanteeseen, jossa vastakkain punnittavina ovat kollektiivinen turvallisuus ja yksilön oikeudet?”

*

Helsingin Sanomat otti 9/11 jälkeisessä pääkirjoituksessaan (3.10.2001) poikkeuksellisen jyrkästi kantaa hyvä–paha -puhetapaan. Pentti Sadeniemi kirjoittaa: ”Bushin lause oli manikealainen lapsekkuus, jollaisiin Yhdysvalloissa yhä tunnetaan vähän epätervettä kiusausta. Terroristien kuvaaminen yksinomaan ”pahuuden” täyttämiksi ei niinkään ole asiallisesti väärin kuin vain analyyttisesti hyödytöntä. ”Hyvyys” oman osapuolen tunnuksena on tietysti sekä hyödytöntä että roskaa.”

Riippumatta siitä, kuinka onnistunut Sadeniemen tulkinta manikealaisuudesta on, hänen ronskit huomionsa ovat edelleen ajankohtaisia.

Niinistön puhe on epäanalyyttinen, koska hän puhuu hyvän ja pahan vastakkaisuudesta mutta ei näe erottelussa mitään ongelmia. Niinistön puheessa me tavalliset kansalaiset olemme hyviä ja terroristit pahoja. Puhetapa avaa helposti mahdollisuuden nähdä kaikki outous ja muukalaisuus pahana. Näin toimiessaan hyvä–paha -vastakkainasettelu itse asiassa rajoittaa osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia, joita Niinistö puheessaan muuten halusi edistää monin tavoin.

Filosofi Julia Kristeva on kirjoittanut siitä, että mikäli emme kykene näkemään ”pahaa” meissä itsessämme, emme kykene kohtaamaan outoutta ja vierautta toisissa. Jotta osallistuminen laajenisi, ihmisten pitäisi kyetä tunnistamaan omat pelkonsa kohdata erilaisia ihmisiä, jotka saattavat tulla myös maasta, jossa koulutetaan terroristeja. Hyvä–paha -puhetapa ei tätä kohtaamista edistä.

*

Vaikka puhetavalla on suhteellisen tarkka poliittinen lähihistoria, se on myös poliittisesti eriytymätön ja avoin. Niinistön puhe antaa jokaiselle mahdollisuuden nähdä hyvän ja pahan taistelu omalta kannaltaan, myös omien ennakkoluulojensa kautta. Siksi maahanmuuton vastustajat voivat vedota taisteluun hyvän puolesta, koska haluavat torjua maahanmuuttajien joukossa mahdollisesti piileskelevät terroristit. Puhetapa mahdollistaa myös ovien avaamisen selälleen kaikelle maahanmuutolle, koska olemme hyviä ihmisiä ja vastustamme pahaa rasismia.

Lähes rajattoman samastumisen mahdollistava puhe on taitavaa poliittista retoriikkaa ja imagon rakentamista. Ehkä uudenvuodenpuheen lajityyppi edellyttää sitä. Nykyisessä merkityksessään hyvä–paha –puhetapa edellyttää kuitenkin valvovan katseen kohdistamista ulkoiseen, ei sisäiseen (sanan kaikissa merkityksissä) pahaan. Ehkäpä juuri tästä olisi syytä päästä eroon silloin, kun halutaan laajentaa kaikkien kansalaisten osallisuuden tunnetta.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: