1 kommentti

Kaiken maailman insinöörit


Emile_Durkheim

Johtuuko masennus siitä, että aivojen sähkökemiallisissa toiminnoissa on vikaa? Olen lukenut asiasta kohtuullisen paljon, mutta silti en ymmärrä aivoista riittävästi, jotta voisin arvioida, kuinka pätevä on aiheesta kirjoitettu kiinnostava bloggaus. Siksi en myöskään julkisesti kommentoi aivojen kemiaa ja fysiologiaa, jos joku sellaista minulta erehtyisi kysymään.

Ymmärrykseni rajallisuus tulee aina mieleeni, kun yhteiskuntatieteilijänä kuuntelen pankkien ekonomistien, insinööripääministerin tai vaikkapa tähtitieteeseen perehtyneen professorikollegan näkemyksiä yhteiskunnasta. He kaikki analysoivat tarvittaessa suomalaista yhteiskuntaa kadehdittavan sujuvasti ja osaavat kertoa toimittajille, mikä siinä on vialla ja mitä pitäisi tehdä.

Samanlaiseen varmuuteen ei kukaan yhteiskuntatieteilijä kykene, vaikka olisikin perehtynyt niin nykyiseen tutkimukseen kuin klassiseen teoriaan, Weberiin, Simmeliin, Paretoon, Durkheimiin ja tietenkin Marxiin. Asiansa osaava yhteiskuntatieteilijä tajuaa, kuinka monimutkaisen järjestelmän kanssa olemme tekemisissä. Sen ymmärtämiseksi pitää perehtyä hankaliin teorioihin sosiaalisen muodostumisesta, symbolisesta vaihdosta tai vaikkapa ideologian toiminnasta.

Yhteiskuntatieteilijälle on selvää, ettei yhteiskuntaa ei voi ymmärtää vain elämällä yhteiskunnassa. Eihän häkäpönttöauton toimintaakaan voi tajuta vain ajamalla sitä – tai tähtitiedettä ihailemalla kuuta saunan rappusilta.

*

Journalismissa asetelma on muotoutunut koomisen epäsymmetriseksi.

Lähes jokainen suunsa auki saava ”auktoriteetti” on pätevä sanomaan yhteiskunnasta mitä tahansa. Samalla yhteiskuntatieteilijät ovat lähes näkymättömiä. Milloin olette viimeksi nähneet valtamedian tekevän laajan haastattelun, jossa yhteiskuntatieteilijä kertoisi juurta jaksain näkemyksiään vaikkapa rasismista tai nykyisen talouspolitiikan yhteiskunnallisista seuraamuksista? Toisaalta: kuinka monta kertaa olette nähnyt pankkien ekonomistien kertovan ”kovina faktoina”, millaisia ”lääkkeitä” koko suomalainen yhteiskunta nyt tarvitsee?

Jokaisella on – ja pitää olla – oikeus ilmaista yhteiskunnasta vaikka kuinka hölmöjä tai viisaita näkemyksiä tahansa. Journalismin tehtävä on kuitenkin kaivaa esiin paras asiantuntemus. Niinpä maakuntayliopiston sosiologilla voi olla pätevämpi näkemys suomalaisen yhteiskunnan tilasta kuin talousnobelisti Bengt Holmströmillä, jota journalistit kuuntelevat ”herkällä korvalla” asiasta kuin asiasta.

Myös yhteiskuntatieteilijöiden itsensä kannattaisi tulla näkyvämmin ulos. He voisivat kirjoittaa enemmän julkisia puheenvuoroja ja pitää huolen siitä, että tärkeä tutkimus tavoittaa muutkin kuin oman seurakunnan. Ennen kaikkea heidän pitäisi ryhdistäytyä, olla ylpeitä asiantuntemuksestaan ja puuttua ”kaiken maailman insinöörien” tolkuttomasti julkisuutta saaviin näkemyksiin.

Anteeksi insinöörit!

(Kuvassa sosiologi Émile Durkheim, 1858–1917)

 

Mainokset

One comment on “Kaiken maailman insinöörit

  1. Hyvä Janne kun otit esille tämän kysymyksen yhteiskuntaa koskevasta kompetenssista. Syypäitä tilanteen vinouteen eivät tietysti ole kaiken maailman insinöörit ja ekonomistit (oraakkeliksi nostettua Holmströmiä myöten) vaan media (meidänkin kouluttamamme journalistisopulit) ja itse me yhteiskuntatieteilijät joiden tosiaan kannattaisi tulla näkyvämmin ulos.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: