1 kommentti

Epäinhimillistämisen politiikkaa


habitual-drunkard-law-keeps-homeless-alcoholics-from-getting-treatment-getting-off-streets-for-good-1458493834.jpg

Keskustan Riikka Moilanen kutsui Oulun valtuuston kokouksessa päihdeongelmaisia ja kodittomia ihmisroskaksi. Hän sai saman tien lähtöpassit Pihlajalinnan alueellisen toimitusjohtajan pestistä. Moilanen pahoitteli sanojaan, mutta nykyisessä väärä-sana-ja-ulos –tilanteessa pahoittelut eivät enää suojelleet häntä riittävästi.

Tapaus ohitettiin nopeasti. Tärkeimmät kysymykset jäivät käsittelemättä.

*

Moilasen sanavalinta saattoi olla puhdas lipsahdus, jolla ei ole mitään tekemistä hänen todellisen ajattelunsa kannalta. Jos näin on, hänen saamansa rangaistus on kohtuuton. Se kertoo jotain siitä, kuinka ahtaassa raossa monet johtotehtävissä olevat joutuvat sanansa asettamaan. Heillä ei ole varaa sanan mittaiseen erehdykseen.

Toinen ja mielestäni todennäköisempi vaihtoehto on, että sanavalinta heijastaa Moilasen todellista suhtautumisesta alkoholisteihin ja muihinkin pudokkaisiin. Valtuutettu tuskin myöntää itse tätä asiantilaa, ja hänen omaa näkemystään on tietenkin kunnioitettava.

Tosiasia kuitenkin on, että useimmista meistä löytyy valmius hyväksyä tai katsoa vähintään sivusta tilannetta, jossa toisen ihmisarvoa loukataan. Joka muuta väittää, voi alkajaisiksi tutkailla muutamia viime vuosisadan historiallisia kehityskulkuja Euroopassa ja niin sanottujen tavallisten ihmisten roolia kauheuksien toteuttamisessa.

Tästä näkökulmasta katsottuna kyse ei ole vain episodista Oulun valtuustossa vaan laajemmasta epäinhimillistämisen politiikasta, joka saa yhä enemmän tilaa myös Suomessa. Julkisuuden avautuminen pidäkkeettömille toisia ihmisiä solvaaville ilmaisuille on yksi, mutta vain yksi, esimerkki tästä. Epäinhimillistämistä normalisoidaan koko ajan, mikä muodostaa uhan demokraattiselle yhteiskunnalle ja ihmisarvolle.

*

Epäinhimillistäminen näkyy tietenkin sosiaalisen median puheessa, jossa erilaiset  ihmiset ja ihmistyhmät leimataan ja muukalaisia kohtaan lietsotaan vihaa. Tämä on epäinhimillistämisen politiikan äänekäs ja näkyvä muoto.

Tämän ohella epäinhimillistäminen toimii hienovaraisemmin poliittisen järjestelmän suojissa, sen kielenkäytön taakse piiloutuen. Juuri siksi poliitikkojen lipsahdukset ovat kiinnostavia, koska ne rikkovat retorisen fasadin ja paljastavat hyvin usein sen, mitä virallisen kielenkäytön takana ajatellaan. Poliitikot ovat siinäkin mielessä yhtä hölmöjä kuin me kaikki muutkin, etteivät he usein edes ymmärrä ajattelevansa syrjivästi, rasistisesti tai ihmisarvoa alentavasti.

Kiinnostavaa tästä näkökulmasta on, että pääministeri Juha Sipilä kyllä totesi, ettei Moilasen sanavalinta ole puolueen linjan mukaista. Moilasen ajattelusta hän ei sanonut yhtään mitään. Jos Sipilä olisi tuominnut Moilasen ajattelun, hän olisi joutunut myöntämään saman tien sen, että puolueessa on ihmisarvoa kyseenalaistavia näkemyksiä.

*

En tiedä, kumpi epäinhimillistämisen muoto on pelottavampi: sosiaalisen median pidäkkeetön toisten ihmisten alentaminen vai poliittisen fasadipuheen taakse piiloutuvat asenteet ja tiedostamattomat suhtautumistavat. Yksi asia on kuitenkin varma: ne vahvistavat toisiaan.

Epäinhimillistämisen politiikka ei etene vallankumouksen askelin vaan hiljaisina valintoina, kiertoilmaisuina ja inhimillisen käyttäytymisen normien hitaana murenemisena. Tarkkailkaa siis – näin vaalien alla – poliitikkojenne lipsahduksia. Niissä näkyy usein heidän todellinen arvomaailmansa.

(Kuva: Vice News, käsittely JS.)

Mainokset

One comment on “Epäinhimillistämisen politiikkaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: