1 kommentti

Tutkijat, säilyttäkää arvokkuutenne


luuranko

”Paska ei muutu paremmaksi, jos sen selluloosakuidulle painaa!” Suunnilleen näillä sanoilla Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen vastaa tutkija Heikki Hellmanin osuvaan ja ystävälliseen kommenttiin medioiden mittaamiskäytännöistä. Helsingin Sanomain Säätiön järjestämässä tilaisuudessa (9.10.) keskustellaan siitä, mitä tutkimuksella on annettavaa journalismille.

Jäin pohtimaan, mitä tapahtuisi, jos journalistiikan professorina käyttäisin samaa kieltä puhuessani vaikkapa Iltalehden journalismista.

Päätoimittajan esiintyminen henkii lukkiutunutta asennetta. Jos tutkimus ei tuota välittömiä tuloksia, jotka auttavat lehtibisneksessä, se liitää liian korkealla, irti todellisuudesta. Tämän viestin monet tutkijat saavat kuulla päivittäin, koska asenne ei rajoitu vain yhden iltapäivälehden johtoon. Samalla tutkijat yrittävät kärsivällisesti selittää, miten tutkimus voisi olla hyödyksi ja miksi yhteistyö on kannattavaa. Selittäminen on usein turhaa. Tutkijoita ei kuunnella, koska vastassa ei ole utelias, tiedonhaluinen ja haasteita vastaanottava mieli vaan juuri asenne.

Tutkijalle jää oikeastaan vain kaksi tapaa säilyttää arvokkuutensa.

Hän voi lopettaa taistelun asennetta vastaan, jättää sen mähisemään itsekseen. Vaikka paine tutkimuksen jalkauttamiseen journalismin käytäntöihin on kova, oma arvokkuus kannattaa säilyttää. Minkään alan ammattilaisen ei pidä hakeutua yhteistyöhön sellaisen tahon kanssa, joka ei arvosta ammattilaisen osaamista ja katsoo voivansa kommentoida sitä julkisesti millaisella kielellä tahansa.

Toinen mahdollisuus säilyttää ryhtinsä on jättää yliopisto ja sitoutua selvästi tutkijan osaamista hyödyntävän organisaation tavoitteisiin, vaikkapa sitten mediabisneksen tekemiseen. Silloin tutkija voi kävellä firman kulmahuoneeseen ja kysyä: tätä minä osaan, onko teillä mitään käyttöä sille? Jos on, niin sitten sovitaan pestin pituus ja hinta. Peli on selvä puolin ja toisin, koska kumpikin taho jakaa samat intressit. Tutkijalle avautuu usein kiinnostava näytön paikka, ja hän joutuu miettimään oman osaamisensa juurta jaksain uuden organisaationsa tarpeiden kannalta.

Silloinkaan tutkijan ei kannata hakeutua yhteistyöhön firmojen kanssa, jotka eivät kaipaa toimintaansa ravistelevaa innovatiivista ja kriittistä ajattelua. Sellaisten firmojen näkymät ovat nykyään, niin, kerrassaan kehnoja.

*

Kuva: Vanha piirros ihmisen luurangosta.

https://www.popsci.com/science/article/2013-09/faces-historical-anatomical-drawings/

One comment on “Tutkijat, säilyttäkää arvokkuutenne

  1. Niinpä. Ja vielä surullisempaa on, että Perttu Kauppinen tarkoitti paskalla oman lehtensä juttuja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: