Jätä kommentti

Mikä ruokkii ilmastoskeptisyyttä?



Tänään julkaistussa Tiedebarometrissä ei ole juuri yllätyksiä. Suomalaisten luottamus tieteeseen ja yliopistoihin on suurta ja edelleen kasvussa. Samaan aikaan niin sanotun huuhaan tai vaihtoehtohoitojen suosio laskee.

Yksi kauneusvirhe barometrin tuloksissa kuitenkin on: Ilmastoskeptisyys on lisääntynyt edellisestä, kolme vuotta sitten julkaistusta barometristä.

Tai ehkä tässä yhteydessä kannata puhua kauneusvirheestä. Ja itse asiassa kyse enemmän politiikasta kuin tieteestä. Tiedebarometrissa kysyttiin vastaajien mielipidettä väitteeseen ”ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia.” Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 76 prosenttia vastaajista. Se oli kuitenkin vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen kun samaa on kysytty Tiedebarometrissä. Viime kerralla vuonna 2016 samaa mieltä oli 84 prosenttia.

Muutos ei ole valtava, mutta silti merkittävä. Varsinkin kun ottaa huomioon, että viime vuosina on paljastunut entistä karumpi totuus ilmastonmuutoksen vauhdista ja riskeistä. Yllättävää tämä ei silti ole, sillä samansuuntaisia tuloksia kertoi jo Helsingin Sanomien kesällä julkaisema kysely ilmastonmuutoksesta. Siinä 45 prosenttia vastaajista kannatti väitettä, jonka mukaan ”monia ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan julkisuudessa”.

Kyselyt tehtiin eduskuntavaalien tienoilla, jolloin perussuomalaiset profiloituivat ”ilmastohysteriaa” vastustavana voimana. Tiedebarometrissä on nyt ensimmäistä kertaa tarkasteltu suhtautumista tieteeseen puoluekannan mukaan. Perussuomalaisten kannattajista ilmastonmuutosväitteen hyväksyi vain joka kolmas.

Sama ilmiö on havaittu aiemminkin, sekä muualla että Suomessa. Yhdysvalloissa konservatiivien luottamus tieteeseen on hitaasti laskenut jo 1980-luvulta lähtien. Tämä poikkeaa valtavirrasta, sillä luottamus tieteeseen on trendinomaisesti noussut eri puolilla maailmaa viime vuosikymmeninä. Tunnetuin selitys tiedeluottamuksen nousulle on yleinen koulutustason nousu

Tiedebarometrin mukaan vähiten tieteeseen luottivat perussuomalaisten kannattajat ja seuraavaksi vähiten keskustan kannattajat. Amerikkalaisten konservatiivien tai perussuomalaisten tiedekriittisyyttä ei pidä tulkita yleiseksi tieteenvastaisuudeksi. Sitä paitsi tiedebarometrin mukaan perussuomalaiset olivat barometrin mukaan kiinnostuneempia tieteestä kuin Sdp:n, kokoomuksen tai keskustan kannattajat. Kyse on pikemminkin valikoivasta suhtautumisesta tieteeseen. Tieteen tulokset hylätään silloin, kun ne ovat ristiriidassa oman maailmankuvan kanssa. Useimmin tämä näkyy ympäristöön ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä kuten vaikkapa suhtautumisessa ilmastonmuutokseen tai rokotuksiin. Sama asenne näkyy suhtautumisessa yhteiskuntatieteisiin ja kulttuurintutkimukseen. Tiede tai tutkijat koetaan uhkaksi, kun ne kyseenalaistavat perinteisiä arvoja ja moraalikäsityksiä.

Politiikan tutkijat puhuvat autoritaarisen populismin noususta. Siinä missä koulutustason nousu, maallistuminen, ja globaali kapitalismi ovat ruokkineet liberaaleja arvoja, tämän kehityksen seurauksena on syntynyt kulttuurinen vastavoima, joka korostaa perinteisiä konservatiivisia ja nationalistisia arvoja. Autoritaarinen populismi saa käyttövoimansa pelon lietsomisesta ja oman ’heimon’ puolustamisesta yksilönvapauksien kustannuksella.

Termin autoritaarinen populismi otti ensimmäisenä käyttöön jamaikalais-brittiläinen kulttuurintutkija Stuart Hall. Käsitteen avulla hän pyrki selittämään ja ymmärtämään Margaret Thatcherin nousua valtaan Britanniassa 1970-luvun lopulla. Hall oli kiinnostunut siitä, miksi myös osa työväenluokkaa edustavista äänestäjistä tuki tätä konservatiivipoliitikkoa. Hallin mukaan Thatcher pystyi mobilisoimaan työväenluokan äänestäjiä retoriikallaan ja ideologiallaan lietsomalla ”moraalista paniikkia” lakkojen ja poliittisten levottomuuksien seurauksista ja vaatimalla tiukempaa maahanmuuton valvontaa. Thatcher onnistui saamaan poliittisen hegemonian hyökätessään ”korporatiivista valtiota” ja hyvinvointiohjelmia vastaan ja markkinoimalla uudenlaista moraalista johtajuutta.

Nykyään autoritaarista populismia edustavat amerikkalaisten konservatiivien tai perussuomalaisten lisäksi Unkarin tai Puolan hallitsevat puolueet, Turkin Erdogan ja monet muut Euroopan oikeistopopulistisista puolueista. Niille tiede – tai pikemminkin osa siitä – edustaa pahimmillaan liberaalin eliitin salajuonta, joka uhkaa romuttaa perinteiset arvot ja elämäntavan. Siksi ei ole yllättävää, että tieteen vapaus ja tutkijoiden sananvapaus ovat viime aikoina olleet uhattuina erityisesti Turkissa, Unkarissa, Puolassa, Tšekissä ja Trumpin Yhdysvalloissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: