Jätä kommentti

Pikatieteen riskit koronakriisissä

Kun tieteellinen tutkimus yleensä muistuttaa maratonia, koronapandemian epidemian yhteydessä siitä on tullut pikajuoksua, sanoo lääketieteen etiikkaan perehtynyt Katrina Bramstedt. Julkaisustandardien löystymistä käsittelevässä artikkelissaan hän huomauttaa, että heinäkuun loppuun mennessä yhteensä 19 covid-19 artikkelia ja 14 ennakkojulkaisua (preprint) oli vedetty pois niihin liittyvien epäilyjen vuoksi. Syynä oli epäily huonolaatuisesta datasta, datan vääristelystä ja metodologisista tai tulosten tulkinnan ongelmista. Se ei ole toki paljon siihen nähden, kuinka paljon aiheesta on julkaistu, mutta antaa aihetta kriittiseen pohdintaan.

Hidas tahti antaa tutkijoille mahdollisuuden pohtia tulostensa merkittävyyttä ja luotettavuutta. Se antaa aikaa kunnolliselle vertaisarvioinnille, korjauksille ja tarkennuksille ennen julkaisua. Tulosten luotettavuuden arviointi on entistä tärkeämpää kun yhä suurempi osa tieteellisistä artikkeleista on avoimesti kaikkien saatavilla ja niitä käytetään moniin eri tarkoituksiin tiedeyhteisön ulkopuolella. Kun ottaa huomioon tutkimuksen keskeisen roolin epidemian hallinnassa, ongelmat eivät ole ihan pieniä.

Julkaisupaine on saanut useat tiedelehdet nopeuttamaan julkaisemista ja keventämään vertaisarvioinnin prosesseja. Tällä on myös yhteiskunnallista merkitystä, kun virheellinen tieto alkaa levitä myös uutismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Pandemian aikana onkin jo nähty misinformaation leviävän myös tieteellisten julkaisujen kautta.

Keväällä joukko eurooppalaisia tutkijoita julkaisi keväällä The Lancet Respiratory Medicine -lehdessä kirjeen, jossa varoitettiin tulehduskipulääke ibuprofeenin käytön pahentavan keuhko-oireita koronapotilailla. Kirje ei perustunut varsinaisesti tutkimukseen, vaan tutkijoiden tekemään teoreettiseen päättelyyn. Muutamaa päivää myöhemmin Ranskan terveysministeri julkaisi twitterissä viestin, jossa kehotettiin välttämään ibuprofeenia. 

Lääkärit ja tutkijat reagoivat aiheeseen nopeasti ja kumosivat epäilyt ibuprofeenin vaarallisuudesta. Myös WHO oikaisi kantansa. Vahinko oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua ja mediassa tutkijoiden ilmaisema huoli ja identifioimattomat tautitapaukset olivat ehtineet muuttua tutkimukseksi ja tieteen viimeiseksi sanaksi, synnyttäen paniikkia ja pelkoja.

Hydroksiklorokiiniin liittyvä virheellinen tieto sai alkunsa Lancet -lehdessä keväällä julkaistuista artikkelista. Artikkelissa väitettiin, että covid-19 yhteydessä käytettynä se lisäsi kuoleman riskiä. Tämän seurauksena WHO keskeytti hydroksiklorokiiniin liittyvät tutkimukset. Muutaman päivän kuluttua yli 200 tutkijaa julkaisi avoimen kirjeen, jossa tutkimusta arvosteltiin voimakkaasti. Sen data on oli peräisen pieneltä Surgisphere -yhtiöltä, jonka verkkosivut eivät olleet enää käytössä siinä vaiheessa kun tutkijat halusivat arvioida dataa ja sen laatua. Kritiikin johdosta Lancet vetikin artikkelin pois kesäkuun alussa. 

Tutkimustiedolla on tärkeä rooli paitsi epidemian hallintaa tukevassa päätöksenteossa, myös kansalaisten käsitysten muovaajana, huomauttaa tieteenfilosofi Uskali Mäki. Hänen mielestään pikatiede ja sen mukana syntyvät virheelliset tulkinnat nakertavat luottamusta tieteen, päätöksentekijöiden ja kansalaisten välillä. 

Teksti pohjautuu Tieteessä tapahtuu -lehdessä 5/2020 julkaistuun katsaukseen. Lehdessä on useita puheenvuoroja samasta aiheesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: