Jätä kommentti

Korona luottamuksen stressitestinä

Yli kaksi vuotta jatkunut koronaepidemia ei ole pelkästään terveyskriisi, vaan myös yhteiskunnallinen kriisi, joka koettelee instituutioiden toimintakykyä monin tavoin. Siinä kyse ei ole vain luottamuksesta terveydenhuoltoon, vaan myös poliittiseen järjestelmään, tieteeseen ja asiantuntijainstituutioihin sekä uutismediaan.

Kuluneen sanonnan mukaan hyvää kriisiä ei pidä antaa mennä hukkaan. Koronakriisi ei ole vielä ohi, mutta ainakin toistaiseksi esimerkiksi tiede, asiantuntijainstituutiot ja journalismi näyttävät pikemminkin vahvistaneen asemiaan, ja luottamuspääomaansa epidemian aikana.

Useissa maissa, esimerkiksi Saksassa luottamus tieteeseen ja asiantuntijoihin näyttää vahvistuneen ainakin koronakriisin alkupuolella. Myös Suomessa luottamus asiantuntijainstituutioihin koronan hoidossa on ollut vahvaa. Tarkempia tietoja suomalaisten tiedeluottamuksesta hieman pidemmällä aikavälillä saadaan marraskuussa 2022, kun Tiedebarometri taas ilmestyy.

Reuters -instituutin kyselyjen mukaan myös luottamus journalistiseen mediaan lisääntyi useissa maissa koronakriisin alussa, kääntyi sen jälkeen laskuun, mutta oli viime vuonna edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen koronaa. Suomessa, jossa luottamus uutismediaan on vertailussa kaikkein korkeimmalla,  nousu jatkui edelleen. Monissa muissa luottamusta nakertaa kuitenkin edelleen jatkuva polarisaatio. Koronakriisin alkuvaiheessa myös hallitukset useissa maissa saivat luottamusbuustin, joka sittemmin pääosin sulanut. Tämä kriisin synnyttämä hetkellinen luottamuksen kasvu tunnetaan rally around the flag -ilmiönä.

Tiedeluottamuksen vahvistuminen koronan myötä osoittaa, että tiede instituutioina on selvinnyt luottamuksen stressitestistä toistaiseksi varsin hyvin. Vaikka uutismediassa ja varsinkin sosiaalisessa mediassa ilmestyi paljon hälyttäviä tarinoita salaliittoteorioiden ennennäkemättömästä suosiosta, rokotuskielteisyyden noususta ja koronadenialismin leviämisestä, luottamus tieteeseen on säilynyt varsin vahvana.

Siitä, miten koronakriisin mahdollisesti pitkittyessä käy, on vielä vaikea ennustaa. Hyvin todennäköistä on, että luottamuksen polarisaatio jatkuu myös Suomessa. Kaikesta huolimatta on aiheellista pohtia kriittisesti epäluottamusharhaa eli yleistä oletusta kaiken yhteiskunnallisen luottamuksen alamäestä länsimaissa.

Luottamuksesta puhuttaessa on tärkeää erottaa yleinen luottamus vaikkapa instituutioihin ja erityinen luottamus yksittäisiin organisaatioihin tietyissä tilanteissa. Luottamuskriisin vääjäämätöntä etenemistä saarnaavat tulkinnat yleensä sekoittavat nämä kaksi asiaa keskenään. Yleinen instituutioluottamus muuttuu hitaammin, sen sijaan erilaisia organisaatioita koskevaa luottamusta eri tilanteissa mittaavat kyselyt tuottavat hyvinkin vaihtelevia tuloksia: tulokset riippuvat ajankohdasta, kyselyn tarkemmasta teemasta sekä kysymyksenasettelusta.

Kirjoittelin aiheesta tarkemmin ProComma Academic -julkaisuun Poikkeuksellinen viestintä otsikolla Luottamuksen stressitesti: median ja viestinnän haasteet koronakriisissä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: